Lahjasukat

Joulun aikaan 2006 meillä oli suuria juhlia ja siinä yhteydessä Vasara esitti toiveen silkkivillaisista neulotuista juhlasukista. Idea kuulosti hyvältä, tosin mustien mahdollisimman ohuiden sukkien neulominen vaikutti myös hieman työläältä, mutta mikäs siinä. Mutta mutkia tuli matkaan heti lankakaupassa: silkkiä sisältävää lankaa ei kuulemma ollutkaan. En tuolloin jaksanut selvittää sen enempää asiaa vaan tyydyin sitten tavalliseen sukkalankaan, mahdollisimman ohueen. 

Tuohon aikaan kokemukseni ohuista sukkalangoista oli aika vähäistä ja 2 mm:n puikot tuntuivat suorastaan heppoisilta. Lisäksi musta lankaa oli vähintäänkin tylsää neuloa. Kun vielä yksi bambupuikkoni katkesi touhussa (eivät kestä päälle istumista...) niin tulos jäi laihaksi: yksi sukka oli valmiina jouluna 2007. Koska ongelmana oli myös projektin pitäminen salassa, Vasara kun kyselee usein tekeillä olevista töistä, päätin laittaa yhden sukan joulupakettiin ja lupasin toisen piakkoin.

Kovin "piakkoin" ei toinen sukka valmistunut kuitenkaan, vaikka uudet puikot hankin "jo" keväällä 2008. Vasta nyt tammikuussa etsin työn esille ja  työmatkakutimena sain lopulta toisenkin tehtyä. Toinen sukka valmistui suorastaan nopeasti ensimmäiseen verrattuna eikä tuntunut lainkaan yhtä tuskailselta, olen tottuneempi ohuisiin puikkoihin. Tosin toinenkin sukka vaati puikkoveronsa: jälleen yksi puikko katkesi.

Malli: omasta päästä kärjestä aloitettu perussukka, 72 s

Lanka: Hjertegarn sock 4, 50 g/ sukka

Puikot: bambusukkapuikot 2,0 mm (2 katkaistu)

Lopulta saatoin lahjoittaa valmiit sukat Vasaralle, joka on ehtinyt jo koekäyttääkin niitä. Kuulemma ovat oikein hyvät! Kiva! 

Ullasta löytyivät hyvät ohjeet kärjestä neulotulle sukalle, aloituksessa käytin 10 s. Ja varsista tuli mukavan pitkät, lämmittävät kivasti.

Nyt puikoilla on mm. Pinwheel sweater, hauska ohje!

Pellit pystyssä

Meillä on uunin alla vetolaatikko, jossa on kai tarkoitus säilyttää peltejä. Ainoa vaan, että peltejä on kolme ja laatikkoon mahtuu vain kaksi. Ennen pitkää pellit päätyivät kulmakaappiin, jossa oli kattilakarusellin vieressä juuri sopivasti tilaa. Muuten hyvän ratkaisun heikkoutena oli se, että pellit aina välillä luiskahtivat karusellin alle kauhealla räminällä.

Tilanne oli autettu melko nopeasti - osoitus siitä, että väsäysprojektin ei tarvitse kestää kauan. Ruuvasin kaapin pohjaan käteen osuneen listanpätkän, ja nyt pellit pysyvät hienosti paikallaan.

Kasvava pöytä

Jo viime kesänä varmaan huomattiin, että Veli tarvitsisi yläkerran leikkihuoneeseen kunnon pöydän alakerran pienen lastenpöydän lisäksi. Sukkaplokien tavoin tätä projektia suunniteltiin hyvin pitkään. Viime viikonloppuna kuitenkin alkoi tapahtua.

Koska pöydästä oli tulossa lasten pöytä, korkeutta piti voida muuttaa lasten koon muuttuessa. Huoneessa sijaitsi Lundia-hylly sillä tavoin sopivasti, että ajattelin kiinnittää pöydän toisen pään hyllyyn. Tämän pään säätäminen onnistuisi helposti Lundia-hyllyn tavoin. Toiseen päähän suunnittelin säädettävät jalat, jotka pitää ruuvailla oikean mittaisiksi kun pöydän korkeutta haluaa muuttaa. 

Säädettävien jalkojen periaate: Reiät on porattu Lundia-tikkaiden reikien jaolla. Kun korkeutta haluaa muuttaa, niin pitää avata pultit (kannattaa hankkia oikean mittaiset heti ensimmäisellä kerralla...) ja siirtää lautoja pystysuunnassa toisiinsa nähden.

Pöytälevy on kuusiliimapuuta. Jälleen sai huomata, että ei ole järin helppoa tehdä sileää maalipintaa, jossa ei olisi yhtään siveltimen jälkeä tai mystistä möykkyä. En tiedä pitäisikö pöytä vielä lakata jos se tekisi pinnasta kestävämmän. Lasten leikeissä se joutuu joka tapauksessa niin koville, että oli se käsitelty miten vaan, pitää varautua hiontaan ja uusintamaalaukseen jossain vaiheessa...